torstai 9. elokuuta 2018

Nuijamaa - Nimensä veroinen?

Lauantain rajalta käännytyksen, ja mäkin pihassa nukutun yön jälkeen lähdimme uusilla silmillä kokeilemaan rajan ylitystä Nuijamaalta. Päivä oli jo pitkällä kun pääsimme raja-asemalle. Suomen puolella otimme mielenkiinnosta rahtiliikenteen kaistan. Kaistalla ei ollut jonoa, joten pääsimme nopeasti tullivirkailijan juttusille. Pienen tiedustelun jälkeen, meidät ohjattiin henkilöliikenteen puolelle. Suomesta ulospääsy oli helppoa. Venäjän puolella oli henkilöliikenteen puolella pitkät jonot. Ohitimme jonot, ja jatkoimme tavaraliikenteen passintarkastukseen. Tarkastus oli nopea, ja autoomme kurkattiin vain pikaisesti. Tästä jatkoimme kohti tullia. Ensin suoraan yli, ja sitten u-käännöksellä uudelleen vaakojen kautta. Vaakaan taisi tarkentu 7120kg. Tullissa alkoi tuttu selvitys rumba. Nyt meiltä vaadittiin tavaraliikenteen kuljetuslupaa. No eihän meillä sellaista ole. Emmehän me kuljeta tavaraa. Meidät ohjattiin esimiehen puheille. Keskustelu oli kiivasta. Meidät käskettiin takaisin Suomeen. Emme suostuneet. Tullin esimies haki kollegoitaan paikalle. Heitä oli 4-5 parhaillaan, ja kaksi lakikirjaa joista he tulkitsivat tilannetta. Pitkällisten juupas-eipäs keskusteluiden jälkeen meille kirjoitettiin jokin tilapäinen lupa, jolla saisimme ajaa Venäjällä kuukauden ajan. Julieth kävi eläinlääkärin luona näyttämässä koirien paperit, ja kaikki vaikutti olevan hyvin. Seuraavaksi meidät ohjattiin esimiehen perässä toiseen rakennukseen, jossa kuulemma maahantulo rekisteröitäisiin. Tämän rakennuksen ovella oli kaksi upseeria? tauolla. Heidän kanssaan ei keskustelua syntynyt, vaan he tokasivat että takaisin Suomeen.

Palasimme toiseen rakennukseen, jossa meidät ohjeistettiin siirtämään auto takaisin passintarkastukseen. Passintarkastuksessa vaadimme vielä takaisin eläinlääkärin haltuunsa ottamat koirien paperit, sekä hylkäämään viisumiin laitetut leimat. Virallisen maastakäännyttämis dokumentin kanssa ajoimme takaisin Suomeen.

Suomen tullissa keskustelimme vielä rajaviranomaisten kanssa asiasta. Heillä ei ollut mitään käsitystä tilanteesta, eikä siitä, miten pääsisimme Venäjälle.

Kello oli jo paljon. Vietimme mielenkiintoiset 5 tuntia Venäjän viranomaisten kanssa. Täytyy kyllä nostaa hattua heille yrittämisestä. Esimies tosissaan yritti keksiä ratkaisun jolla pääsisimme rajan yli, mutta säännöt ovat sääntöjä, emmekä halunneet lähteä yrittämään seteleillä passin välissä.

Leuka rinnassa takaisin Lappeenrantaan. Mäkin pihaan emme kuitenkaan enään halunneet. Kauppareissun jälkeen Julieth löysikin Googlesta loistavan paikan leirille. Kirjoitan leiripaikasta oman postauksen.

1 kommentti:

  1. https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuorma-autolla-venajalle-kulkeva-kuljetusluvan-saat-1-7-alkaen-trafista

    Maksaa 10 euroa ja saa viidessä päivässä.

    VastaaPoista